Added Checkout

Kingston Wallin perintö -kirjasta ylijääneitä kuvia, tekstejä ja teemoja

8.1.2023

Musiikkilaitteiden alihankintaketjut

Tässä olisi hieman pidempi pohdinta, joka sai alkunsa tutkiessani Petri Wallin käyttämien laitteiden ja niiden valmistajien historiaa ja vaiheita. Etenkin Yhdysvaltalaisen Electro-Harmonixin tuotteet tuntuivat eroavan toisistaan huomattavasti ja huomaan palaavaani tähän ajatukseen usein. 

Yritys, jonka nimen näemme tuotteen kyljessä ei välttämättä valmista itse mitään vaan kokoaa tuotteensa useilta eli alihankkijoilta tilaamistaan osista. Alihankkijat puolestaan tilaavat raaka-aineita komponenttiensa valmistukseen omilta alihankkijoiltaan. Ketju voi olla pitkä, ennen kuin ollaan kyseisen komponentin alkulähteellä. Muuttuvia tekijöitä on sen verran paljon, että lopputuotteen kasaajalle voi olla äärimmäisen haastavaa pitää huolta koko alihankintaketjusta niin, että soitinlaitteesta tulisi tasalaatuinen. Pahimmillaan valmistaja alihankkii koko tuotteen, eivät he itse ole edes tietoisia mahdollisista osien muutoksista kunnes he avaavat päämajallaan tehtaalta tulleen ison erän päällimmäisen laatikon.

Ei ole poikkeuksellista, että joku lukuisista alihankkijoista tuottaa ja toimittaa valmistajalle syystä tai toisesta komponentteja, jotka ovat ominaisuuksiltaan vastaavia, mutta eivät täysin samoja kuin edellisellä kerralla. Ne voivat olla kuitenkin käyttökelpoisia niin, että ne sopivat valmistettavan laitteen ainesosaksi.

Tässä kohtaa valmistajalla on kova päätös edessään. Käyttääkö tätä osaa vai ei? Pahimmillaan valmistaja joutuisi pysäyttämään koko tuotantolinjansa vain yhden komponentin erilaisuuden takia. Tuotannosta vastaava henkilö joutuu puntaroimaan mahdollisesti liian tiukasta laadunvalvonnasta johtuvan rahallisten tappioiden suuruutta suhteessa mahdollisesti heikompilaatuiseen tuotteeseen ja siitä seuraavan brändin heikentymiseen.

Valmistajan on usein vain pakko jatkaa tuotantoaan ja käyttää tilaamansa osat tuotteidensa valmistukseen. Jatkossa hän voi teroittaa alihankkijalleen, että ”tällainen ei vetele” tai sitten vaihtaa alihankkijan toiseen. Tällaista päätöksentekoa joudutaan tekemään vielä nykyäänkin joka päivä, ympäri maailmaa.

Petri Wallin laitteita tutkiessani huomasin, että monet valmistajat olivat toimineet valinnoissaan leväperäisen rationaalisesti. He olivat käyttäneet juuri niitä osia, mitä heillä oli ollut hyllyssä. Joskus erot komponenteissa ovat mitättömän pieniä. Valmistaja on voinut tilalta tietynarvoista vastusta tai kondensaattoria, mutta ”ne halutusta materiaalista” tehdyt osat olivat joko loppu tai lähetetty toiselle valmistajalle. On hyvä myös ymmärtää, että kun insinööri suunnittelee laitteen ja määrittelee siinä käytettyjen komponenttien arvot, skematiikka ei ota kantaa siihen, mistä materiaaleista nämä komponentit on tehty.

Nykyään eletään digitaalista aikakautta. Komponentit ovat laajemmin saatavilla ja alihankintaketjut vakiintuneimpia parantuneiden tilausjärjestelmien myötä, mutta tämä kaikki muuttui ensin Koronan ja sitten Venäjän invaasion myötä. Virittimiä ei saa tätä kirjoittaessa, myöskin bypass-loopperin osat tuntuvat olevan käytössä jollain täysin toisella teollisuuden alalla.

Komponentit myös ikääntyvät eri tavoin. Uutena kolmekymmentä vuotta sitten käytetty osa on elänyt ajan saatossa ja sen arvot ovat voineet muuttua ratkaisevasti, mikä riippuu juurikin sen materiaaleista. Emmekä myöskään tiedä ovatko niiden arvot olleet alunperinkään tarkat. Jos samaa laitetta on valmistettu vuosikymmeniä, mutta sen sisältä löytyvät osat on tehty vuosien saatossa eri ainesosista, on tästä samasta laitteesta olemassa nykyään lukemattomia ”eri versioita”, jotka saattavat kuulostaa kaikki erilaiselta. Vastaavasti jos vuonna 2020 valmistetun laitteen lähettäisi aikakoneella takaisin 70-luvulla ja sitä tutkisi nykypäivänä, olisivat sen komponentit eläneet ja vanhentuneet vastaavalla tavalla? Oman tekijänsä tekee myös, kuinka paljon laitteella on soitettu, eli kuinka paljon ne ”ovat saaneet sähköä sisäänsä”, kuten eräs elektroniikkaguru totesi.

Tämä on mielestäni pääasiallinen syy siihen miksi vanhat instrumentit kuulostavat kaikki nykyään erilaiselta, vaikka ne olisi valmistettu alun perin perättäisinä päivinä ja niiden sarjanumerot olisivat hyvin lähellä toisiaan. Vuonna 1979 valmistettu Tube Screamer on kuulostanut tehtaalta lähtiessään erilaiselta kuin vuonna 2020. Englannissa valmistettu tuore Marshall-vahvistin on voinut olla uutena kireä, mutta kuulostaa nykyään miellyttävän lämpimältä. Tai toisin päin. Ne ovat voineet kuulostaa erilaisilta kuin vierustoverinsa jo syntyessään, mutta sitä me emme saa ikinä tietää. Samat lainalaisuudet pätevät kaikkiin musiikkilaitteisiin.

Loppukäyttäjä huomaa eroa harvoin eroa tai ylipäätänsä välittää ostamastaan tuotteestaan niin paljon, että kiinnittäisi huomiota yhteen muuttuvaan komponenttiin. Ajattele vaikka autosi lukuisia eri osia. Tiedätkö ovatko ne täysin samoja kuin naapurin saman merkkisessä autossa? Puhumattakaan pesukoneista, jääkaapeista ja televisioista. Harva on niin perillä jonkun yhden tuoteperheen eri malleista, että alkaisi avaamaan vaikkapa juuri ostamaansa mikroaaltouunia. Musiikkilaitteet ovat tässä suhteessa eriarvoisessa asemassa.

Muusikot voivat olla asialleen niin omistautuneita, että he avaavat järjestään kaikki laitteet katsoakseen mitä niiden sisällä on, vaikka ne toimisivatkin moitteetta. Lopullisen tuomion antavat kuitenkin korvat. Kuulemme herkästi muutoksia meille tutuissa laitteissa ja alamme epäillä, että ”jokin on pielessä”. Koska kyseessä on oman taiteen luomiseen käytetyt laitteet, ei kompromisseja haluta tehdä.



6.1.2023

Jukka Jyllin Aria Pro II -basson tonekytkin

Tutkin Kingston Wallin perintö -kirjaa kirjoittaessani läpikohtaisesti myös Jukka Jyllin Aria Pro II SB-1000 -basson.

Arialla on merkkinä omanlaisensa karismansa, sillä muistan ainakin Metallican Cliff Burtonin ja Ozzy Osbournen bändissä soittaneen Rudy Sarzon käyttäneen Arian bassoja ja ihmetelleeni nuorena miksi he soittivat Arialla, kun omat kokemukset Ariasta eivät olleet niin häävejä.

Arian taipalelle mahtuu monenlaisia vaiheita ja kun sain Jyllin basson lainaksi kotiini, se on kyllä todella laadukas soitin. Tuntui kieltämättä eriskummalliselta pompotella sillä kotisohvallaan Kingston Wallin biisejä.

Olin havainnut soittimen elektroniikan monipuoliseksi jo vuoden 2015 Ruisrockissa. Tässä kuvassa näkyvällä kuusiasentoisella kytkimellä soittimen soundi muuttuu radikaalisti aina kirkkaasta klänkätyksestä keskialueen honotukseen. Jukka ei käsittääkseni sillä kummemmin kikkaillut, vaan piti sitä aina samassa asennossa, mutta kieltämättä kytkimen tapa käsitellä basson keskitaajuuksia on hyvin voimakas ja persoonallinenkin.



3.1.2023

Petri Wallin Gibson Les Paulin mikkivalitsin

Tässä kuvassa on Petri Wallin Gibson Les Paulin mikkivalitsin. Se näytti alkuperäiseltä tai ainakin Gibsonin tarvikeosalta. Rajusta käytöstä huolimatta se toimi moitteetta, eikä klapannut liikoja. Huolimatta siitä, että Walli vaihteli tiuhaan kitaransa mikkejä.

Kytkintä ympäröivä levy oli maalattu mustaksi. Tarinan mukaan se oli ”sutattu mustaksi Eddingin spriitussilla”, jollaista miksaaja Robert Palomäki oli käyttänyt kirjoittaessaan merkintöjään miksauspöydän kanavien teippeihin.

En koskaan kysynyt Palomäeltä miksi kytkin värjättiin. Ajattelin aluksi, että ”läpällä” tai muuten vain aikaa tappaakseen, mutta mitä enemmän olen katsonut Kingston Wallin keikkataltiointeja niin olen pohtinut, että koska bändi käytti keikoillaan UV-valoja, kytkimen etulevy olisi loistanut lavalla häiritsevästi.

Tämä taas palautti mieleeni vuoteni kitarateknikkona, jolloin olin teipannut valomiehen pyynnöstä umpeen vahvistimien merkkivaloja. Kuljetuslaatikoiden alumiinilistoja maalattiin mustaksi. Logoja poistettiin ja kaikenlaista pientä tehtiin. visuaalisuuden eteen, mitkä kaikki omalta osaltaan loivat illuusiota yleisön suuntaan jostain elämää suuremmasta kokemuksesta. Muistan huvittuneena, kun taannoin pääsimme ensimmäisen kerran käsiksi fluoriteippeihin. Niitä lätkittiin ihan joka puolelle ja niillä merkattiin kaikki mahdollinen niin, että lava suorastaan loisti eri värisistä teipeistä. Nykyään huomaan pohtivani tarkasti yhdenkään yleisöön päin näkyvän merkinnän tarpeellisuutta. 

*****

 

Shipping Fees

Scandinavia and Baltic countries

Rest of the European Union

USA, Canada, Non EU-countries and rest of the world

If you shop from outside the European Union, you will see all prices VAT 0 % at the checkout, so you can order without paying the 24% VAT.

Fast delivery