Mitä ihmettä tapahtui Ampegille?
February 12, 2014
Ampeg on ollut vuosikymmenien ajan synonyymi luotettavalle bassovahvistimelle. Siksi sen kompurointi viime vuosikymmenen lopussa oli surullista katseltavaa. Tästä muodostui oman elämäni "Fender goes to CBS" -saaga, eli kuinka tunnetun merkin maine voidaan ajaa häikäilemättömästi alas.
Vahvistinhuoltajan painajainen
Palaamme vuoteen 2008, jolloin työskentelin Backline Rentalin huoltomiehenä ja eri bändien kitarateknikkona. Huomasin huoltaessani siipirikkoja, että Ampegin SVT Pro ‑vahvistimesta oli hajonnut hehkumuuntaja. Ilmoitin tästä rutiininomaisesti maahantuojalle varaosan saamista varten. Kesä meni, eikä varaosaa kuulunut. Kyselin perään, mutta tuloksetta.
Kun vuosi vaihtui seuraavan puolelle, aloimme firmalla huolestua siitä, saammeko vahvistinta jalkeille edes seuraavana kesänä. Ampegien menekki on kesäkausina kova, ja jos yksikin vahvistin lojuisi toipilaana, olisi seurauksena turha tulon menetys backlinevuokraamolle.
Aloitin ennennäkemättömän meilirumban, hain kontakteja. Otin yhteyttä suomalaisiin artisteihin, joilla oli Ampegin kanssa diili. Lopulta sain oikean henkilön kiinni, jolle selitin tilanteeni.
Yhdeksän kuukauden päästä vahvistimen diagnosoinnista varaosa oli vihdoin meillä, ja pääsin vaihtamaan sitä. Vahvistin toimi moitteetta. Tunsin onnistumisen riemua siitä, että asia oltiin lopultakin saatu päätökseen. Piina oli ohi. Vai oliko? Ei, se ei ollut vielä alkanutkaan...
Frankfurtin musiikkimessut
Teimme Backline Rentalin kanssa keväällä 2009 matkan Frankfurtin musiikkimessuille ja pohdimme useaan otteeseen, miksei Ampeg ollut messuilla edustettuna. Kaikki suuret merkit olivat paikalla, mutta Ampeg tuntui huutavan poissaolollaan. Päätellen siitä vaikeudesta jonka olin juuri kokenut koettaessani tilata varaosaa ajattelin, että "heillä on varmaan pakka hieman sekaisin".
Vähitellen koko kuvio alkoi paljastua. Ampeg oli vaihtanut omistajaa. Tuotanto oli siirretty Yhdysvalloista Vietnamiin samalle tehtaalle, jossa tehdään tunnetun audiovalmistajan miksauskonsoleita. Vahvistimet näyttivät samoilta, mutta niiden takana luki:
Made In Vietnam
Ensin hajosi yksi vahvistin, sitten toinen. Olin kesällä keikalla festivaaleilla, jossa Ampeg mykistyi vain seitsemän minuuttia ennen keikan alkua. Kävin maahantuojalla tapaamassa heidän huoltomiestään, ja näky oli karmea. Palautettuja Ampegeja oli pinottuna metritolkulla. Huoltomies oli yhtä epätoivoinen kuin minäkin. Yhteistä nimittäjää vialle ei löytynyt, ja Saksassa toimiva Euroopan keskushuolto ei kertonut mitään auttaakseen paikallista huoltomiestä. Kaikki vialliset vahvistimet tulisi lähettää sinne huollettavaksi.
Työskentelin tuon kesän Amorphiksen kitara- ja bassoteknikkona. Bändin basistilla, Niclas Etelävuorella, oli ongelma. Hän oli tavannut Euroopan kiertueella Ampegin A&R-henkilön, joka oli luvannut hänelle endorsement-diilin merkin kanssa. Niclas oli pitkäaikainen Ampegin käyttäjä, ja koska hänelle aukeni mahdollisuus hankkia vahvistimia edullisesti, möi hän vanhan Yhdysvalloissa valmistetun vahvistimensa Backline Rentalille. Käytössämme oli uusi vahvistin, joka oli nyt toistuvasti rikki.
Ystävällinen maahantuojan huoltomies ymmärsi tilanteemme, ja juotti meille takuuna käsin yhden vahvistimen täysin uusiksi. Toisin sanoen, yhden ison piirikortin, jossa on kymmeniä, jopa satoja juotoskohtia. Ajattelin, etten laskisi tätä vahvistinta silmistäni, sillä se oli sen hetken Suomen ainoa toimiva uuden tuotannon Ampeg. Niku oli tyytyväinen. Soitto soi, mutta muita toimivia vahvistimia ei ollut näköpiirissä.
Missä vika?
Mainitsin alussa huoltavani vahvistimia. Miksi en löytänyt vahvistimesta vikaa? Ampeg on massiivinen usean piirikortin vahvistin. Jos vika ei ole komponenteissa vaan sen juotoksissa, on kylmäjuotosten metsästäminen liki mahdotonta. Jos maahantuojankaan huoltomies ei löytänyt vikaa, oli myös minun pakko nostaa kädet pystyyn. Hän teki meille suuren palveluksen juottamalla kaiken uusiksi! Gerald Weber kutsuu tätä menetelmää termillä "Shotgun method": uusitaan kaikki, eikä jäädä arpomaan missä vika on.
Only U.S.A. model possible
Samaan aikaan huomasin erikoisen ilmiön. Kaikkiin Backline Rentalille saapuneisiin ulkomaisten bändien ridereihin oli lisätty artikla, jossa teroitettiin, että Ampegien piti olla USA:ssa valmistettuja, muita ei tultaisi hyväksymään. Sitten kuulin, että valmistaja oli reagoinut ongelmiinsa, ja siirtänyt koko tuotannon Koreaan. Tämän jälkeen ongelmat kuulemma poistuivat, ja kaikki olisi niin kuin ennenkin.
Odottavan aika oli pitkä, koska Ampegeista oli huutava pula. Käytettyjen yhdysvaltalaisten vahvistimien hinnat nousivat raketin lailla. Tai eivät ne oikeastaan edes nousseet, kun kukaan ei myynyt niitä pois.
Made in Korea
Kun ensimmäinen korealainen vahvistin saapui kuukausien odottelun jälkeen, into oli kova. Piina oli ohi, ja elämä sai jatkua. Kun sitten testasimme vahvistinta tuoreeltaan, se hiljeni vain muutaman minuutin soiton jälkeen. Tipahdin polvilleni murheesta ja pitelin päätäni.
Ei voi olla totta!
Sama kohtalo tapahtui seuraavalle ja sitä seuraavalle kokelaalle. Episodi alkoi muodostumaan Backline Rentalilla jo massiiviseksi ongelmaksi. Toimitusjohtaja Kari Reini haali kaikkialta käyttöönsä USA:ssa tehtyjä Ampeg-vahvistimia, joilla hän pystyisi vastaamaan ulkomaisten bändien kysyntään.
Aikaa kului, ja olimme jo vuodessa 2010. Olin jo henkilökohtaisesti haudannut haaveet siitä, että Ampeg saisi sydämessäni takaisin sen luotettavan keikkakoneen maineen.
Sitten tuli tieto, että Ampegin valmistus oli siirtynyt ainakin osittain takaisin USA:han. Pitkällisen odottelun jälkeen Suomeen saapui ensimmäinen kappale, joka ostettiin suoraan Backline Rentalille. Kesä ja festivaalisesonki koitti. Työskentelin nyt Michael Monroelle, jonka luottobasisti Sami Yaffa oli myös Ampeg-miehiä. Halusin tietysti artistilleni parasta, ja nyt jos koskaan pidin käsiäni ristissä.
Made in U.S.A.
Minulle annettiin kunnia korkata tuo Amerikan helmi. Vahvistin oli varustettu kaikilla mahdollisilla sineteillä, todistuksilla ja saatekirjeillä. Oli Amerikan lippua ja allekirjoituksia. Miten tässä kävisi?
Kyseinen vahvistin soundasi upealta ja toimi kuin unelma. Yes! Tein vahvistimelle pysyväisvarauksen loppukesän Michael Monroen keikoille, ja kaikki oli taas niin kuin ennenkin. Soitto soi päivästä toiseen ilman ongelmia.
Loppu hyvin. Kaikki hyvin.
Tarinalla oli siis onnellinen loppu, mutta tässä välissä maailman parhaan bassovahvistimen maine ehdittiin valitettavasti vetää lokaan ennenkuulumattomalla tavalla. Toivottavasti aika parantaa haavat ja tämä episodi jäisi pölyttymään historian kirjoihin valitettavana yksittäisenä hairahduksena.
12.2.2014 Kimmo Aroluoma
Kirjoittaja on Custom Boardsin omistaja ja pitkän linjan kitararoudari.
